Kaikkeen sitä ihminen ryhtyy vapaaehtoisesti. Reilu kymmenen vuotta sitten kerran kaupan hedelmäosastolla arpoessani minkä värisiä omenoita ostaisin, tuli kuntosalilta tuttu ”flikka” kysymään lähtisinkö mukaan paikkakunnan naisten soutujoukkueeseen. Spontaani vastaukseni oli: ”Ihan oikeesti mä en osaa soutaa, kai sä sen tiedät?”

Niin vaan tulin ylipuhutuksi ja taas on – jo yhdennentoista kerran – kierretty Partalansaaren ympäri kauniissa Saimaan maisemissa.

Porvoon Flikkoja valmistautumassa kirkkoveneiden yösoudun lähtöön Sulkavalla

Sulkavan suursoudut on tietääkseni yksi maailman suurimmista soututapahtumista ellei jopa suurin. Ainakin uskaltaudun väittämään, että missään muualla kuin Sulkavalla ja Suomessa ei vajaa kolme tuhatta ihmistä änkeä puisiin perinteisiin kirkkoveneisiin kuumimmalla kesähelteellä.

Perjantain yösoutuun lähti kaikkiaan 179 kirkkovenettä

Matkalla mietin muutaman kerran samaa, mitä Aku Varamäki hehkutti Jukolan maaliin juoksemista, että juurikin se maaliin tulo on tässäkin hommassa parasta. Joku on joskus laskenut, montako vetoa siihen 60 kilometriin ehtii vetää. En muista montako enkä jaksanut laskea, mutta takaan, että aika monta. Meillä suomalaisilla on ymmärtääkseni tapana joko puhua asioista suoraan tai sitten olla puhumatta lainkaan. Myönnettäköön siis, että helle teki tepposiaan ja tunnin kohdalla tuntui siltä kuin joku olisi ampunut naulapyssyllä pakaraan. Onneksi sitä fiilistä ei kestänyt kuin tunnin, ehkä pari. Koko hommaan kului se viitisen tuntia.

MAALISSA!

Ensi vuonna ollaan mukana taas varmasti.

Porvoon Flikoilla ja Finnairilla on muuten muutaman soutajan lisäksi muutakin yhteistä: Flikat liputtavat niin ikään suomalaisten naisten ja Roosa Nauha -kampanjan puolesta. Jos sinulla on ylimääräisiä Finnair Plus pisteitä ja haluat lahjoittaa niitä kotimaisen rintasyöpätutkimuksen ja neuvonnan hyväksi, voit tehdä sen nettisivuillamme.