Saimme FInnairin viestintään kysymyksen Ilpolta. Tässä vastaukseni Ilpolle, joka saattaa teitä muitakin lukijoita kiinnostaa.
”Löimme tuossa poikien kanssa vetoa asiasta joka koskee matkustajakoneiden laskeutumista. Olisin oikein iloinen mikäli ehditte kysymykseeni vastata. Kysymys kuulu seuraavasti: Onko matkustajakoneen mahdollista laskeutua automaatilla, ja jos on niin käytetäänkö sitä mahdollisuutta?”
Automaattinen lennonohjausjärjestelmä eli autopilotti mahdollistaa kyllä laskeutumisen vaikka umpisumussa.
Aina ei paista aurinko
Autopilotilla on pystytty laskeutumaan jo 60-luvulla. Finnair on käyttänyt automaattilaskeutumisia huhtikuusta 1965 eli itse asiassa ensimmäisten lentoyhtiöiden joukossa maailmassa. Kuitenkin vasta viime vuosikymmeninä on koettu turvalliseksi laskeutua ilman että on näköyhteys kiitotiehen. Esimerkiksi Finnairin Airbus-kalusto on viranomaishyväksytty tällaiseen toimintaan. Tämän on mahdollistanut lentokoneen laskimien nopeutuminen ja navigointilaitteiden tarkkuuksien parantuminen.
Automatisointi vapauttaa lentäjän kapasiteettia päätöksentekoon siitä, täyttyvätkö turvallisen laskun edellytykset. Edellytykset laskeutumiseen ilman näköyhteyttä vaativat kuitenkin paljon lentokentältä, lentokoneelta ja miehistöltä.
Lentokentällä on oltava riittävä laitteisto. Pienet näkyvyydet mitataan lentokentällä ns. RVR-laittein (Runway Visual Range). Tärkein laitteisto automaattiseen laskeutumiseen on kuitenkin ns. ILS (Instrument Landing System). Kiitotien vastakkaisen pään kynnyksellä sijaitsee suuntasädeantenni, joka lähettää kiitotien keskilinjan vasemmalle ja oikealle puolelle eri lailla moduloitua lähetettä. Näiden modulointien avulla voidaan kiitotien keskilinja ”piirtää” taivaalle radiosignaalien avulla. Kiitotien sivussa noin 300m kiitotien kynnyksestä on lähestymiskulma-antenni, joka suuntasäteen kaltaisesti ”piirtää” oikean lähestymiskulman kiitotielle. Tämä kulma on varsin loiva – vain noin kolme astetta. ILS:n lisäksi tarvitaan loppulähestymislinjalle radiomajakka tai etäisyysnäyttö, jolla lentokone voi varmistua olevansa oikeassa loppulähestymislinjassa, oikealla korkeudella.
Navigointilaitteistojen lisäksi kiitotielle tarvitaan maalausmerkit, opastetaulut sekä voimakkaat valot. Lähestymislinjalla, kiitotien reunalla, keskilinjalla ja kosketuskohdassa valot auttavat lentäjää havainnoimaan koneen todellista sijaintia laskussa ja auttavat ohjaajaa poistumaan kiitotieltä.
Kaikkien laitteiden lisäksi lentokentältä vaaditaan alle 400m näkyvyydessä ns. huonon näkyvyyden toimintamenetelmät, joilla varmistetaan laitteiden toiminta häiriötilanteissa (varavoima) sekä lentokoneiden ja maakaluston liikehtiminen.
Urani aikana on neljä kertaa ollut niin tiukka sumu, ettei ilman autopilottia olisi laskeutuminen ollut mahdollista. Sen lisäksi automaattilaskeutumisia tehdään silloin tällöin harjoituksen vuoksi ja myös siksi, että lentokoneen kelpoisuus automaattilaskuihin pysyy voimassa. Laskeutumisista siis yli 99% tehdään käsityönä. Olen lukenut muutaman raportin, jossa ilman lentolupakirjaa ollutta henkilöä on yritetty radioitse ohjeistaa toimimaan ohjaamossa siten, että kone saataisiin laskuun automaatin avulla. Jo pelkkä yhteyden muodostaminen on muodostunut isoksi ongelmaksi – saati koneen saaminen laskuun.
Lentoonlähtöön vaaditaankin sitten jo näkyvyyttä vähintään 125 metriä. Suurempi näkyvyysvaatimus johtuu siitä, että lentoonlähtö suoritetaan aina käsin ja moottorihäiriön sattuessa ennen tiettyä ratkaisunopeutta näkyvyyttä tulee olla tarpeeksi, jotta kapteeni kykenee keskeyttämään lentoonlähdön jäljellä olevalle kiitotielle. Mutta tästä lisää ehkä joskus toiste…
Mitenköhän Ilpon vedonlyönnille kävi? 
Hyvä juttu, seuraavaksi matkasuunnistuksesta juttua. Mennäänkö nykyään suoraan eikä aina majakoiden kautta, miten pitkillä matkoilla isoympäräreititys auttaa.
Pohdimme ystäväni kanssa erilaisia lentämisen ennätyksiä, ja keksin siitä juttuidean Sinulle. Millaisia ennätyksiä nykyisillä koneilla voidaan tehdä? Kuinka pitkään täydellä suihkukoneella voi lentää tankkaamatta? Miten koneet ovat tässä suhteen muuttuneet vuosien saatossa?
Miksei matkustajille kerrota, että jos koneen nousu keskeytetään esim moottorihäiriön takia, niin se tuntuu kuin kone putoaisi? Putoaminen ei ole vaarallista, mutta se tuntuu inhottavalta, jos ei ole tottunut. Kaverilla oli lupakirja ja hänen kanssaan käytiin joskus lentämässä. Kun päästiin matkalentokorkeuteen, niin kaveri teki oikaisun sauvalla. Se tuntui ensimmäisillä kerroilla inhottavalta putoamiselta, mutta kyllä siihen tottui. Ammattilentäjähän tekee sen oikaisun kaasua vähentämällä, jolloin putoamisen tunnetta ei synny. Paitsi tietysti moottorihäiriötilanteessa. Vai olenko ihan väärässä?
Tervehdys. Tarkoittanet lentokoneen oikaisua noususta vaakalentoon. Normaalisti lentokone oikaistaan matkalentoon rauhallisesti sauvasta työntämällä niin, ettei matkustaja sitä aina edes huomaa. Sitten annetaan koneen kiihtyä matkalentonopeuteen, trimmataan ja vähennetään työntövoima matkalentoarvoihin. Matalalla, suuresta pystynopeudesta, oikaistaessa on ennakoitava enemmän. Liikennelentokoneessa oikaisun tekee useimmiten autopilotti samoin periaattein. Normaaleista liikkeistä ei ole tapana matkustajille kertoa etukäteen. Se olisi vähän sama kuin bussissa kuulutettaisiin, että ”seuraavassa mutkassa vasemmalle saatatte painautua oikealla puolella istuvaa matkustajaa päin”. Sen sijaan jos kyseessä on äkillinen väistöliike, esim. lentokoneiden porrastusvirheen takia, kuulutetaan matkustajille tapahtuneesta mahdollisimman pian. Väistön aikana emme sitä luonnollisesti ehdi tehdä.
Astronauttikoulutuksessa voidaan käyttää rakenteellisesti vahvistettuja liikennelentokoneita, ns. zero-g-koneita, joilla voidaan noususta siirtyä suoraan syöksyyn lentäen ballistista ilmarataa. Tällöin voidaan saada koneessa oleville henkilöille, painoton tila hetkeksi. Tällaisesta zero-g-koneista on nimelläsi joku netin FlightForumilla joskus kysellytkin. Liekö nyt sama henkilö kyseessä.
Harrasteilmailun mukavia puolia on se, että asioita voi tehdä enemmän oman mielen mukaan, kunhan sen tekee turvallisesti. Yksi minullekin mieluisista asioista harrasteilmailussa on vapaampi liikehtiminen. Ystäväsi on tainnutkin hiukan huvitella kustannuksellasi – tai ainakin saanut sinulle aikaiseksi unohtumattoman kokemuksen – toivottavasti positiivisen sellaisen! Se on aina oma tavoitteeni.
Jussi Ekman:”Tarkoittanet lentokoneen oikaisua noususta vaakalentoon.”
Juu just sitä tarkoitan. Matkustajille voisi kertoa etukäteen, että JOS kesken nousun tulee moottorihäiriö, niin kone oikaistaan nopeasti vaakalentoon, joka voi tuntua putoamiselta.
Matkustajakoneista mulla ei oo paljoakaan tietoa, mutta Cessnan kyydissä seurasin joskus myös ammattilentäjän toimintaa. Hän veti sauvaa itseensä päin siinä kiitoradalta noustessa. Kun tultiin matkalentokorkeuteen, hän piti sen sauvan koko ajan samassa asennossa, mutta vähensi vain kaasua. Ei hän sitä sauvaa ainakaan niin paljon työntänyt, että olisin huomannut, vaikka vierestä katselinkin.
Tuolla reitti-osiossa on kaksi mun kommenttia odottamassa hyväksyntää. Onko niissä jotakin sopimatonta, kun ei ole julkaistu?
Tervehdys. Tarkoittanet ehdotustasi alkaa lentämään Hawaiille. Minä lentäisin sinne kovin mielelläni, mutta taitaavat meidän kaupallisella puolella laskea, että samassa ajassa lentää melkein kaksi edestakaista Aasian reittilentoa, jolla kulkee paremmin maksavia asiakkaita ja paljon rahtia. Raha taitaa ratkaista tämänkin asian.
Suomeksi sanottuna lentäminen Havaijille ei kannata. Eikö sittenkään, vaikka lipun hinta laitettaisiin sellaiseksi, että se maksaisi lennettyä kilometria kohti saman kuin Aasiaan ja kone olisi täynnä? Eikö siellä kaupallisella puolella osata laskea, millaisella lipun hinnalla reitti kannattaisi?
Osuit juuri koko lentoliikenteen kaupalliseen osaamiseen. Lentoyhtiön pitää pystyä arvioimaan millä lipun hinnalla kone saadaan täyteen ja laskea sitten kannattaako lento. Jos ajatus näyttää hyvältä pitää vielä hoitaa resurssit kuntoon, eli lähinnä se onko tarpeeksi lentokoneita ja miehistöä moiseen.
Olet siis alueella, josta minulla ei ole yksityiskohtaista asiantuntemusta, mutta epäilen ettei Suomesta ja Euroopasta saataisi pysyvään reittiin Hawaiille tarpeeksi kansalaisia. Lipun hintakin olisi korkea lähimpiin lämpimiin kohteisiin, kuten Bangkokiin (BKK), verrattuna.
Eli jonkinlainen markkinatutkimus tarvittaisiin selvittämään, kuinka paljon eurooppalaiset käyvät Hawaijilla muita reittejä käyttäen. Niiden lisäksi tulevat ne uudet matkustajat, joita suora yhteys houkuttelee. Eihän Hawaiji ole mikään bisneskohde, vaan puhtaasti lomakohde, mutta sitäkin eksoottisempi.